En muistanutkaan ennen tätä päivää, että Serakin muistutti pienenä ihan Lilo & Stitchin Stitchiä, tosin niinhän taitavat muistuttaa kaikki koiranpennut ;) Ponio vain on ollut niin stitchmäinen, että jossain vaiheessa käveleminen huoneen toiselta puolelta toiselle oli lähes mahdotonta, koska koko ajan joku pyöri jaloissa ja yritti roikkua kiinni sukissa ja lahkeissa. Saimme kuitenkin sen leikitettyä vähän väsyksiin, ja sitten pääsin vielä harjoittelemaan Ponion rauhoittelua ottamalla sen syliin, paijaamalla sitä ja laulamalla sille mm. Median tuutulaulun. Siihen se vain nukahti, ja vieläpä nopeasti :)

Kun nokkaunet oli nukuttu ja päiväruoka syöty, lähdimme kaikki porukalla omakotitaloalueelle kävelemään. Ponio kulki suurimman osan ajasta kätevässä kantokassissaan, jossa tuntuu olevan ihan tyytyväinen. Osan matkaa se kuitenkin myös käveli itse, ja voin ylpeänä kertoa, että Ponio on tänään tehnyt jo kolme kertaa tarpeensa ulos! Ensimmäisen kerran se uskalsi pissiä ulos jo lauantaina. Tänään Ponio myös jäi jo itkemättä kotiin, kun lähdimme käymään kaupassa. Aikaisemmin se ei ole halunnut jäädä yksin, mutta nyt se jo tietää, että tulemme pian takaisin.

Ponio on lisäksi kova komentamaan Seraa ja haastamaan sitä leikkimään, ja olen saanut jo yhden hyvän videopätkän, jolla Ponio pomppii kuin pikku vieteripupu, haukkuu ja yrittää saada Serankin mukaan. Ylipäänsä voi sanoa, että jos Nalle Puhin mukaan kukaan, jolla on ilmapallo ei voi olla surullinen, niin ei kyllä varmaan löydy myöskään montaa surullista koiranpennun omistajaa. Kyllä tuollainen pikku karvapallo saa hymyn huulille, varsinkin kun mukana on Sera, joka on nyt jo intoutunut monta kertaa leikkimään uuden pikkusiskonsa kanssa :)

Sivussa olen kerrannut vähän geologiaa, ja ainakin toistaiseksi asioita on ollut helppo muistella. Katsotaan, millaista kertaamisesta nyt sitten muodostuu, täytyy toivoa että lähtee sujumaan hyvin.