Päätinpä pitkästä aikaa taas kirjoittaa tännekin jotain. Olen vaihteeksi sellaisessa kirjoitusvireessä, etten pysty ajattelemaan mitään muuten kuin sormet näppiksellä. Eilen siis alkoi NaNoWriMo ja nyt on jo jotain 4000 sanaa koossa, tänään en ole vielä erityisemmin kirjoittanut. Ja siitä kirjasta...

No, sanotaanko vaikka niin, että tyyppi, jonka oli tarkoitus olla jonkin sortin "pahis"/ikävä tyyppi, on nyt yksi mun lemppareista. Olen ihan in lööv siihen. Enkä siis millään romanttisella tavalla, mutta haluaisin vaan kirjoittaa ja kirjoittaa siitä, vaikka sen oli tarkoitus pysyä enemmänkin sivuhenkilönä. Lisäksi tein heti eilen radikaaleja muutoksia suunnitelmiini, lisäsin muutaman hauskan henkilön ja aloin heti tuntea, että kirjasta tulee ainakin just mun tyyliseni.

Tänään istuin vajaat pari tuntia BL:ssa enkä jaksanut oikeastaan puhua tai edes keskittyä, piirtelin vain sokkona kaikenlaisia hauskoja töherryksiä kirjaani. Ajatukset vaelsivat Fentonissa, Kanessa ja muissa sen sijaan, että olisin viitsinyt miettiä niitä asioita, joihin oli tarkoitus keskittyä.

Odottelen tällä hetkellä kahta pakettia Englannista. Toisen etenemisestä en tiedä hirveästi mitään, mutta sieltä on tulossa kaksi ihanaa fiftarimekkoa sen kunniaksi, että kaupassa oli hyvä alennus. Toisessa paketissa on upea vyö, shortsit jollaisia olen himoinnut jo pitkään ja reiteen asti ulottuvat sukat. Lisää vaatteita... Jei, kohta tarvitaan isompi asunto ihan vaan sen takia, että tarvitsen kunnon vaatekomeron :D

Poniolla alkaa oikeasti olla jo enemmän vaatteita kuin Mikolla. Olemme todenneet sen ihan faktaksi... Nyt Poniolla on loimia vaikka muille jakaa, t-paita, huppari, kylpytakki, sadetakki, toppatakki... Ja baskeri, tosin sitä se ei kyllä joudu käyttämään, se tuli nimittäin vain yhden loimen mukana ;) Lisäksi olen ostellut jo muutaman joululahjan koirille. Muuten se ei olisi niin tärkeää, mutta Ponio hajottaa leluja siihen malliin, että joulupaketeista on hyvä löytyä useampia leluja. Vielä puuttuu joku kiva namipaketti, Sera ainakin arvostaa kovasti, jos saa jouluna jonkun hyvän herkun. Tuntuu ihan kuin ostaisi lapsille lahjoja, tosin Ponio nyt onkin aika lapsi, se rakastaa sitä kun joku avaa lahjapakkausta ja yrittää heti tunkea väliin avaamaan sen itse.

Geologia tuntuu just oikealta alalta mulle. En ole opiskelustakaan kai kirjoittanut mitään tänne... Kaikki on lähtenyt etenemään ihan hyvin ja voimat ovat suurin piirtein riittäneet, mitä nyt yhdessä vaiheessa oli "minor problems" oman tyhmyyteni takia. Nyt kuitenkin kaikki menee taas hienosti ja tunnen olevani opiskelemassa just sitä, mitä eniten haluan. En tosin ole viettänyt mitenkään "hurjaa opiskelijaelämää" ryyppäämällä ja rellestämällä, mieluummin säästän ne rahat vaikka siihen, että pääsisin taas ens kesänä Montrealiin... tai talvella Lontooseen, Dubliniin tai kenties Berliiniin. Tuntuu niin idioottimaiselta ajatella, että oikeasti juhlisi joka toinen ilta. Sopii jollekulle muulle, ei allekirjoittaneelle!

Ehkä lähden tässä välissä katselemaan, löytyiskö jostain Picken yhteystietoja. Olisi kiva jos saisin ne hankittua.