Pahoittelen tosi pitkää päivitystaukoa. Muuton lomassa olin jonkin aikaa ilman omaa nettiä, eli kävin vaan lukemassa mailit Mikon koneelta. Nyt meillä on kuitenkin oma langaton netti joka toimii hyvin :)

Niille, jotka ei lue mun tilaviestejä Facebookista tai ole viime aikoina puhunut mun kanssani: meille tulee toinen koira!!

Ponio on nyt viikon ja kahden päivän ikäinen papillontyttö, jota olen menossa ensi maanantaina katsomaan kasvattajan luokse. Saadaan lapsukainen varmaan vapun aikoihin kotiin :)

Lisäksi olen kuunnellut Mini Vivan Left My Heart In Tokyota ja I Wishia jatkuvasti, tulee heti mieleen Ponio kun kuulen jomman kumman, koska siinä vaiheessa kun tutkin kasvattajia läpi halusin kuunnella koko ajan samoja biisejä. Eilen aloin myös virkata koiranleluja, koska Seran toinen lempilelu (Jenkeistä tuodun, nykyään yksijalkaisen Aasin ohella) on mun virkkaamani norsu, joka myös nimillä Nortsa ja Sergei tunnetaan ;) Eilen virkkasin siilin, seuraavana on vuorossa kirahvi. Hyvä vinkki muuten niille jotka tekevät esim. koiralle tai kissalle pehmoleluja itse: Sera ainakin tykkää eniten leluista, jotka rapisevat, joten vanun sijaan kannattaa täyttää lelu muovipusseilla. Sera menee ihan nirvanaan leikkiessään Sergeillä ja vaan makaa lattialla puristellen Sergeitä hampaissaan, koska rapina on sen mielestä niin kivaa ;)

Tässä kuitenkin pieni lista mielestäni parhaista Ponio-biiseistä:

1. Mini Viva - Left My Heart In Tokyo

2. Van Halen - Jump

3. Randy Crawford - Street Life

4. Venetian Princess - Speidi Free

5. Lighthouse Family - Ain't No Sunshine When She's Gone

 

Olen myös saanut luettua geologiaa kiitettävän paljon ja on pakko sanoa, että aihe kiinnostaa mua koko ajan vaan enemmän. On käsittämättömän kiehtovaa oppia, mistä maapallo rakentuu ja kuinka kivet ovat miljoonien - tai jopa miljardien - vuosien aikana ottaneet muotonsa. Mä todella toivon, että pääsen pääsykokeista kunnialla läpi, koska nyt tuntuu, että kaiken haparoinnin jälkeen olen viimein löytänyt oman alani. Lukeminen ei ole vielä tuntunut yhtään pakolliselta pänttäämiseltä, mua ei edes huvita tehdä päivisin muuta kuin opiskella geologiaa, koska se on niin mahtava aihe. En malta odottaa, että pääsen kyselemään tutulta geologian professorilta niitä asioita, jotka ovat alkaneet askarruttaa tossa kirjaa lukiessa :)

Myös fantasiakirjaprojektini etenee kunnialla. Olen kirjoittanut siihen jo joitakin kohtauksia ja saanut paljon uusia ideoita, ja pikku hiljaa siitä alkaa itse asiassa muodostua nerokkain kirjoitusprojektini kautta aikojen. Kaikki tutut taitavat tietää (ehkä liiankin hyvin), että mulla on aika musta (joskus raadollinenkin) ja kieroutunut huumorintaju, ja tässä kirjassa pääsen hyödyntämään kaikkia pimeitä vitsejäni ehkä niin hyvin, että musta kehittyy lopulta aika kummallinen tyyppi, jos liian moneksi vuodeksi jään työstämään tuota :D Kaiken lisäksi tuo on ensimmäinen kirjani, joka on osoittanut pääjuonensa perusteella merkkejä siitä, että sille ehkä pystyisi kirjoittamaan jatko-osia, joten on mahdollista, että koko loppuelämäni ajan viihdytän itseäni kirjoittamalla lisää ja lisää sivuja siitä, mitä Neilille, Lucylle & muulle henkilökaartille tapahtuu. Toissayönä näin jopa unta, jossa oli epäilyttävästi Neiliä muistuttava henkilö, jonka kanssa olin menossa Hakaniemen Sokokseen käymään ja jolle yritin koko ajan tehdä selväksi, että haluan mennä vaan kaverina, koska seurustelen ja olen rakastunut. Ilmeisesti tämä uni-Neil ei vaan jotenkin uskonut sitä, vaikkei se mun mielestä ollut kiinnostava kuin ehkä.. hmm... tutkimuskohteena? :DD (Siis kirjaa varten, koska siinä unessakin hahmotin että se on Neil, vaikka se siinä kulki jostain hämärästä syystä nimellä Hammasprinssi ja toimi hammaslääkärinä.)

No niin, nyt hajoilen täällä itsekseni. Ehkä ei ole hyvä asia juoda yksin melkein litra kahvia ja alkaa sitten kirjoittaa unista, joita on nähnyt ;)